Molemmissa tehdään usein yksittäisiä keikkoja sinne tänne. Molemmissa joustavuus on avainsana. Molempiin tarvitaan ulkopuolisen yrityksen tukea ja molemmista nostetaan palkkaa. Mitä eroa näillä kevytyrittämisellä ja henkilöstövuokrauksella sitten on? Ja voisiko järkevin ratkaisu olla sittenkin toiminimen perustaminen?
Henkilöstövuokraus pähkinänkuoressa
Henkilöstövuokraus eli vuokratyönteko on nykyisin varsin yleinen tapa tehdä työtä. Osapuolina ovat siis vuokratyötä tarjoava yritys, työsuoritusta kaipaava taho sekä työntekijä. Vuokratyöyritys hoitaa tilanteen niin, että työntarve ja työntekijä kohtaavat. Työntekijälle siis yleensä tarjotaan joko yksittäisiä työvuoroja tai pidempiä määräaikaisia pätkiä, jotka hän voi joko ottaa vastaan tai hylätä. Henkilöstövuokraus siis auttaa yritystä paikkaamaan yksittäistä työntarvetta ja työntekijää löytämään työtä, joka on helppo sovittaa muihin työ- tai opiskeluaikatauluihin. Työntekijä on siis työsuhteessa vuokratyöyritykseen.
Kevytyrittäminen pähkinänkuoressa
Kevytyrittäminen sen sijaan lähtee täysin eri kuopista. Myös kevytyrittäminen on yleistynyt lähiaikoina ja sen osapuolina ovat kevytyrittämistä tarjoava yritys, työsuoritusta kaipaava taho sekä työntekijä. Siihenpä ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Kevytyrittämistä tarjoava yritys ottaa paljon passiivisemman roolin työnvälityksessä. Työntekijä siis hankkii itse asiakkaansa, sopii työn ehdoista ja palkkiosta sekä suorittaa työn itsenäisesti. Työntekijä on siis tässä mielessä yrittäjä. Koska laskuttamiseen tarvitaan yritys tai toiminimi, on kevytyrittäminen tapa laskuttaa ilman Y-tunnusta. Työstä siis lähetetään tiedot kevytyrittäjyyttä tarjoavalle taholle, joka sitten hoitaa laskutuksen sekä siihen liittyvät työnantajakustannukset ja verot.
Kumpi on parempi tapa tehdä työtä?
On mahdotonta sanoa, kumpi työnteon tapa on parempi. Koska palvelujen lähtökohdat eroavat toisistaan niin paljon, on kyseessä enemmänkin työntekijän omat tarpeet. Eli onko työntekijällä töitä, mutta ei laskutuskeinoja vai ei töitä ollenkaan. Kevytyrittäjyyttä tarjoavat laskutuspalvelut saattavat silloin tällöin lisätä sivuilleen työilmoituksia, mutta vastuu työn löytämisestä ja työstä sopimisesta on täysin työntekijän harteilla.
Kevytyrittäminen siis on vaihtoehto yrittämiselle ja henkilöstövuokraus on vaihtoehto ns. normaalille työsuhteelle. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että ”itsensä ulkoistaminen” eli oman toiminimen perustaminen ja sitä kautta yrittäjäelämän aloittaminen on hyvä vaihtoehto henkilöstövuokrauspalvelun tai laskutuspalvelun kautta työllistymiselle. Monetkaan avoimet työpaikat eivät listaa toivotuksi työnhakijaksi toiminimen aloittanutta tai kevytyrittäjää, joten jonkin verran vaivaa työnantajien löytämisen eteen joutuu näkemään.
On erittäin positiivista, että nykyaikana työelämän joustavuutta on pyritty lisäämään. Vakituista työtä ei ole kaikille tarjolla, joten on hyvä, että omia tuloja voi kuitenkin buustata näitä keinoja käyttäen. Ongelmaksi saattaa tosin muodostua se, että Suomen tukijärjestelmä on edelleen tarkoitettu lähinnä jatkuville, kokoaikaisille työsuhteille. Työttömyystuen ja kevytyrittämisen tai keikkatöiden yhdistäminen aiheuttaa usein pitkiä odotusaikoja tukien saamisessa sekä päänvaivaa TE-toimistossa. Toivon mukaan siis tulevaisuudessa myös sosiaaliturvaa voidaan kehittää sellaiseen suuntaan, että se on helpommin yhdistettävissä näihin nykyaikaisiin työntekomuotoihin.
