Määräaikaiset työsopimukset

Määräaikainen työsopimus on nykyaikana varmastikin jokaiselle tuttu, mutta lain näkökulmasta kyseessä on poikkeustilanne, jonka alkamiseen ja päättymiseen on löydyttävä kelpo syy. Ilman tätä syytä voidaan työsuhteen olevan jatkuva, vaikka sopimuksessa lukisi jotain muuta. Ainoa tapa kiertää tätä rajoitetta on saada potentiaalinen työntekijä perustamaan toiminimi ja laskuttamaan työ yrittäjänä.

Määräaikainen vs. toistaiseksi voimassa oleva sopimus

Työsopimuksen katsotaan aina olevan toistaiseksi voimassa, ellei jotain muuta ole sovittu. Ja jotain muuta ei siis voida sopia ilman, että sille on kunnollinen syy. Tämä syy pitää olla molempien osapuolten tiedossa ja siitä on oltava merkintä työsopimuksessa. Tällaisia syitä voi olla esimerkiksi:

  • Vakituisen työntekijän sijaistaminen
  • Työn kausiluonteisuus
  • Yksittäinen projekti
  • Opintoihin liittyvä harjoittelu
  • Yksittäisen tilauksen toimittamiseen tarvittava lisätyövoima
  • Kysynnän vakiintumattomuus (ainoastaan toiminnan alkaessa tai laajentuessa)
Lumi on hyvä syy määräaikaiselle sopimukselle.

Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on laitonta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että uusi määräaikainen sopimus alkaa aina toisen loputtua. Esimerkiksi kausitöissä tämä tietenkin voi olla perusteltua. Tärkeää lain näkökulmasta on kuitenkin tarkistella tilannetta kokonaisuutena: onko kyseessä todella väliaikainen työntekijän tarve vai olisiko työtä oikeasti tarjolla pysyvästi? Poikkeuksena tähän on kuitenkin yli 12 kuukautta työttömänä olleen työntekijän palkkaaminen. Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä edistämään on tehty muutos, joka sallii tässä tilanteessa korkeintaan vuodeksi määräaikaisen työsopimuksen ilman lainmukaista syytä.

Määräaikaisen sopimuksen irtisanominen

Koska määräaikaisella sopimuksella on selkeä alkamis- ja päättymispäivä, ei lähtökohtaisesti kumpikaan osapuoli voi irtisanoa sopimusta. Tässä mielessä määräaikainen sopimus on siis vahvempi verrattuna toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen. Työsopimuslaki antaa joitain mahdollisuuksia turvata työnantajan selustaa. Muiden työsopimusten tavoin myös määräaikaiselle sopimukselle voidaan laittaa koeaika, jonka aikana työntekijä tai työnantaja voi yksipuolisesti purkaa sopimuksen ilman syytä ja irtisanomisaikoja. Tästä on kuitenkin aina oltava erikseen maininta sopimuksessa, eli pelkkä merkintä työehtosopimuksessa ei ole tarpeeksi vahva. Koeaika voi olla maksimissaan puolet työsuhteen kestosta tai 6 kuukautta.

Riippuen siitä, kumpi osapuoli sopimusta rikkoo, on hän yleensä korvausvelvollinen toiselle. Määräaikaisenkin sopimuksen voi kuitenkin purkaa, jos kyseessä on erityisen raskaat syyt. Näitä voivat olla esimerkiksi työnantajan konkurssi tai työntekijän erittäin vakavat velvoitteiden rikkomiset. Lisäksi sopimukseen voidaan tietenkin lisätä kohta poikkeavasta irtisanomisoikeudesta. Kun molemmat osapuolet ovat sitä mieltä, että sopimus on parasta purkaa ja aloite tulee työntekijän puolelta, voidaan sopimus tietenkin purkaa. Tuskin on työnantajankaan etujen mukaista pakottaa työntekijää suorittamaan vastahakoisesti sopimus loppuun.

Mitä eroa on kevytyrittämisellä ja henkilöstövuokrauksella?

Molemmissa tehdään usein yksittäisiä keikkoja sinne tänne. Molemmissa joustavuus on avainsana. Molempiin tarvitaan ulkopuolisen yrityksen tukea ja molemmista nostetaan palkkaa. Mitä eroa näillä kevytyrittämisellä ja henkilöstövuokrauksella sitten on? Ja voisiko järkevin ratkaisu olla sittenkin toiminimen perustaminen?

Henkilöstövuokraus pähkinänkuoressa

Henkilöstövuokraus eli vuokratyönteko on nykyisin varsin yleinen tapa tehdä työtä. Osapuolina ovat siis vuokratyötä tarjoava yritys, työsuoritusta kaipaava taho sekä työntekijä. Vuokratyöyritys hoitaa tilanteen niin, että työntarve ja työntekijä kohtaavat. Työntekijälle siis yleensä tarjotaan joko yksittäisiä työvuoroja tai pidempiä määräaikaisia pätkiä, jotka hän voi joko ottaa vastaan tai hylätä. Henkilöstövuokraus siis auttaa yritystä paikkaamaan yksittäistä työntarvetta ja työntekijää löytämään työtä, joka on helppo sovittaa muihin työ- tai opiskeluaikatauluihin. Työntekijä on siis työsuhteessa vuokratyöyritykseen.

Kevytyrittäminen pähkinänkuoressa

Vuokratyöläiselle tarjotaan töitä, kevytyrittäjä hankkii itse asiakkaansa.

Kevytyrittäminen sen sijaan lähtee täysin eri kuopista. Myös kevytyrittäminen on yleistynyt lähiaikoina ja sen osapuolina ovat kevytyrittämistä tarjoava yritys, työsuoritusta kaipaava taho sekä työntekijä. Siihenpä ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Kevytyrittämistä tarjoava yritys ottaa paljon passiivisemman roolin työnvälityksessä. Työntekijä siis hankkii itse asiakkaansa, sopii työn ehdoista ja palkkiosta sekä suorittaa työn itsenäisesti. Työntekijä on siis tässä mielessä yrittäjä. Koska laskuttamiseen tarvitaan yritys tai toiminimi, on kevytyrittäminen tapa laskuttaa ilman Y-tunnusta. Työstä siis lähetetään tiedot kevytyrittäjyyttä tarjoavalle taholle, joka sitten hoitaa laskutuksen sekä siihen liittyvät työnantajakustannukset ja verot.

Kumpi on parempi tapa tehdä työtä?

On mahdotonta sanoa, kumpi työnteon tapa on parempi. Koska palvelujen lähtökohdat eroavat toisistaan niin paljon, on kyseessä enemmänkin työntekijän omat tarpeet. Eli onko työntekijällä töitä, mutta ei laskutuskeinoja vai ei töitä ollenkaan. Kevytyrittäjyyttä tarjoavat laskutuspalvelut saattavat silloin tällöin lisätä sivuilleen työilmoituksia, mutta vastuu työn löytämisestä ja työstä sopimisesta on täysin työntekijän harteilla.

Kevytyrittäminen siis on vaihtoehto yrittämiselle ja henkilöstövuokraus on vaihtoehto ns. normaalille työsuhteelle. Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että ”itsensä ulkoistaminen” eli oman toiminimen perustaminen ja sitä kautta yrittäjäelämän aloittaminen on hyvä vaihtoehto henkilöstövuokrauspalvelun tai laskutuspalvelun kautta työllistymiselle. Monetkaan avoimet työpaikat eivät listaa toivotuksi työnhakijaksi toiminimen aloittanutta tai kevytyrittäjää, joten jonkin verran vaivaa työnantajien löytämisen eteen joutuu näkemään.

On erittäin positiivista, että nykyaikana työelämän joustavuutta on pyritty lisäämään. Vakituista työtä ei ole kaikille tarjolla, joten on hyvä, että omia tuloja voi kuitenkin buustata näitä keinoja käyttäen. Ongelmaksi saattaa tosin muodostua se, että Suomen tukijärjestelmä on edelleen tarkoitettu lähinnä jatkuville, kokoaikaisille työsuhteille. Työttömyystuen ja kevytyrittämisen tai keikkatöiden yhdistäminen aiheuttaa usein pitkiä odotusaikoja tukien saamisessa sekä päänvaivaa TE-toimistossa. Toivon mukaan siis tulevaisuudessa myös sosiaaliturvaa voidaan kehittää sellaiseen suuntaan, että se on helpommin yhdistettävissä näihin nykyaikaisiin työntekomuotoihin.

Tulevaisuuden työn haasteet

Työelämä muuttuu jatkuvasti ja tämä saattaa aiheuttaa ihmisissä sekä intoa että ahdistusta. Työn pirstaloituminen on nyt jo varsin yleistä, eikä tähän varmaankaan ole tulossa muutosta tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa käymme läpi muutamia selkeimpiä muutoksia, joita työelämä saattaa tuoda tullessaan. Tulevaisuuden näkeminen on tietenkin mahdotonta, mutta tämänhetkisistä merkeistä voi ennustaa, mitä ongelmia ja mahdollisuuksia työelämän muutos saattaa synnyttää.

Joustava työ

Työ ei nykyisin ole enää vain sitä, että haetaan työpaikka suoraan koulun penkiltä ja tehdään kyseisessä paikassa 40 tuntia viikossa, kunnes jäädään eläkkeelle. Toiset kokevat tämän uhkana, mutta osa näkee joustavamman työn mahdollisuuksina kokeilla uusia asioita. On syytä olettaa, että jatkossakin erilaiset työn jakamiset, määräaikaisuudet, yksittäisten työkeikkojen tekeminen sekä yrittämisen ja työsuhteen rajojen hämärtyminen ovat arkipäivää.

Globalisaatio

Työn luonne ja tekotapa voivat muuttua, mutta kaikki työ ei ole korvattavissa.

Jo nyt on paljon nähtävissä sitä, että työ siirtyy sinne, missä sitä on halvinta teettää. Tätä on kritisoitu useaan otteeseen ja ovatpahan jotkut yritykset huomanneetkin, ettei kaikkea kannata ulkoistaa Suomen rajojen ulkopuolelle ja työpaikat ovat palanneet Suomeen. Globalisaation myötä on tärkeää kiinnittää myös huomiota eettisyyteen, eikä vain juosta halvimman työvoiman perässä. Lisäksi tietenkin esimerkiksi palvelu- ja hoivatyötä on mahdotonta tehdä maapallon toiselta puolelta – varsinkin, kun palvelukielenä on suomi.

Digitalisaatio ja teknologian kehittyminen

Teknologian kehittyminen on koko historiamme ajan pakottanut ihmisiä keksimään luovia tapoja tehdä työtä. Tämäkin on sellainen asia, johon löytyy mielipiteitä laidasta laitaan, koska uusilla teknologioilla on tapana korvata ihmistyötä. Tästä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, vaan kun uutta teknologiaa on tarjolla ja se on ihmisiä tehokkaampaa ja edullisempaa, se otetaan käyttöön. Erittäin harvat nykyään vaativat, että kaikki tehdas- ja maataloustyö olisi tehtävä paljain käsin. Uudet tuulet saattavat pelottaa, mutta jälkeenpäin ajateltuna niiden etuja on mahdoton kiistää. Vanhojen työpaikkojen tilalle tulee kuitenkin aina uusia, joihin tarvitaan uutta osaamista.

Työtä ei riitä kaikille

Liittyen erityisesti edelliseen kohtaan, on melko selvää, että jatkuvaa kokopäivätyötä ei riitä jokaiselle. Tämä aiheuttaa uusia haasteita niin yhteiskunnan kuin yksilönkin tasolla. Ensimmäinen haaste on tietenkin toimeentulon turvaaminen jokaiselle. Suomen sosiaaliturva on edelleen kankea ja perustuu siihen, että henkilöllä joko on työtä tai sitten ei. Kaikenlaisen joustavan työn lisääntyessä tämä ei kuitenkaan voi olla enää yleinen normi. Täysityöllisyys ei nykyaikana enää ole kovinkaan realistinen tavoite, vaan katseet tulisi ennemminkin kääntää siihen, että minkälainen on tulevaisuuden työaika ja miten tulevaisuudessa suomalaisten toimeentulo turvataan. Pahimmillaan tämä muutos voi johtaa ihmisten eriarvoisuuden kasvamiseen, koska muutokset koskevat eniten työpaikkoja, joissa ei tarvita koulutusta.

Henkilöstövuokrauksen edut ja ongelmat

Parhaassa tapauksessa sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät vuokratyösuhteesta. Kaikenlainen ylimääräinen joustavuus työelämässä on yleensä vain positiivista. Joissain tapauksissa hyvä vuokratyöläinen saa vakituisen työn keikkapaikastaan tai ainakin häntä pyydetään uudelleen uuteen vuoroon. Diili ei kuitenkaan aina ole ihanteellinen niin työntekijän kuin työnantajankaan näkökulmasta.

Plussat ja miinukset työntekijän kannalta

Työntekijän näkökulmasta satunnaiset työkeikat siellä täällä eivät aina ole ongelmallisia. Työntekijän puolesta eräänlainen sitoutumattomuus on usein hyvä asia. Esimerkiksi opiskelujen ohessa tai perhetilanteen vaatiessa työntekijä voi valita, onko tarjottu työvuoro itselle mieluinen ja sopiiko se muihin aikatauluihin. Lisäksi kokemusta voi kertyä useammasta eri työpaikasta, jolloin tietenkin kokemus karttuu ja ammatillisten suhteiden määrä kasvaa.

Täysin vieraaseen paikkaan heitetty vuokratyöntekijä ei välttämättä ole parhaimmillaan.

Ongelmia saattaa kuitenkin muodostua. Useiden vuokratyöläisten ongelmaksi muodostuu se, että omia taitoja vastaavia työvuoroja ei tarjota tai niitä tarjotaan niin usealle, ettei niihin ehdi vastata tarpeeksi nopeasti. Tämä saattaa aiheuttaa ylimääräistä stressiä, kun elämää ei voi suunnitella etukäteen työvuorojen ympärille. Vuokratyöntekijä joutuu siis olemaan jatkuvasti valmiudessa. Lisäksi yksittäisiin vuoroihin on mahdotonta saada riittävää perehdytystä. Näin siis esimerkiksi vuokratyöläisenä palkattu tarjoilija ei ehdi yhden vuoron aikana omaksumaan kaikkea, mitä hyvään asiakaspalveluun kuuluu. Joillain aloilla perehdytyksen puute voi aiheuttaa jopa vaaratilanteita. Määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen ja perusteettomat irtisanomiset ovat Suomessa lainvastaisia, mutta vuokratyöntekijää ne eivät koske samalla tavalla, koska työnantaja on vuokratyöfirma eikä se, jolle työ tehdään.

Plussat ja miinukset työnantajan kannalta

Työnantajan kannalta tilanne on tietenkin päinvastainen. Se, että työntekijän voi ns. tilata heikolla hetkellä välittämättä irtisanomisiin tai määräaikaisuuksiin liittyvästäbyrokratiasta, on huomattavasti helpompaa kuin yhden työntekijän palkkaaminen viikoksi. Se voi olla myös hyvä tapa tutustua eri työntekijöiden työhön, joten uuden työpaikan avautuessa rekrytointi säästää aikaa ja vaivaa – sopiva henkilö on saman tien tiedossa! Henkilöstövuokrayritys hoitaa myös kaikki sivukulut, joten työnantajan ei tarvitse itse niistä huolehtia.

Työnantajan näkökulmastakaan tilanne ei ole ongelmaton. Koska varsinaisen rekrytoinnin tekee vuokratyöpalvelu, työntekijän valmiuksista kyseiseen työhön ei ole takuita. Tietenkin vuokratyöyritys tekee parhaansa, jotta yritys saa asianmukaisen ja ammattitaitoisen työntekijän. Joskus kuitenkin, esimerkiksi sesonkiaikana, työntekijäreservissä voi olla puutteita ja näin työpaikalle voi päätyä henkilö, joka ei ollenkaan vastaa odotuksia. Vuokratyöyritykselle maksettava hinta työntekijästä on luonnollisesti korkeampi kuin se olisi, jos työntekijä palkattaisiin yritykseen suoraan. Tämä voi kuitenkin olla kannattavaa, jos näin säästetään rekrytointi- ja sivukulukuluista.

Mitä työsopimuksesta tulee löytyä?

Työsopimus on laillinen, molempia osapuolia sitova sopimus. Se voi olla melko vapaamuotoinen, mutta on silti tiettyjä asioita, jotka siihen on pakko kirjata, jotta sopimus on pätevä. Työsopimuksen tarkoituksena on kirjata ne asiat, joista työntekijä ja työnantaja ovat sopineet. Suullinen työsopimus on aivan yhtä sitova kuin kirjallinenkin, mutta mahdollisten riitatilanteiden kannalta kirjallinen työsopimus on aina parempi. Sopimuksesta molemmat sopijaosapuolet näkevät, että odotukset ja vaatimukset kohtaavat. Tässä artikkelissa käydään pintapuolisesti läpi asioita, joita ainakin tulee löytyä työsopimuksesta.

Vapaamuotoinen vai valmis pohja?

Älä allekirjoita sopimuspapereita lukematta niitä läpi.

Työsopimuksen voi joko tehdä kokonaan itse tai siihen voi käyttää valmista pohjaa. Valmiin pohjan käyttäminen varsin isoissa yrityksissä on yleensä helpoin tapa lähestyä asiaa. Samoin, jos työnantajalla ei ole juuri kokemusta työsopimuksen tekemisestä. Vaikka työsopimuksen tekoon käytettäisiinkin valmista pohjaa, pitää sen tekijän silti olla tietoinen työsopimusta koskevista laeista sekä oman alan työehtosopimuksesta. Sekä työntekijän että työnantajan on tärkeää tietää, millainen työsopimus on lainmukainen ja minkälaisista asioista siinä voidaan sopia.

Työsopimuksesta on löydyttävä ainakin seuraavat pakolliset tiedot:

  • Osapuolten tiedot
  • Työn alkamisaika (määräaikaisessa työsuhteessa myös päättymisaika ja -syy)
  • Työsopimuksen laatu
  • Ensisijaiset työntekopaikat
  • Ensisijaiset työtehtävät
  • Palkka, palkanmaksukausi sekä mahdolliset luontoisedut
  • Työaika ja mahdolliset ylityöt
  • Vuosiloma ja lomarahat
  • Sovellettava TES
  • Allekirjoitukset

Näiden lisäksi tietenkin sopimukseen voidaan kirjata paljon kaikkea muutakin riippuen työpaikasta, alasta sekä muista tekijöistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sellaiset seikat, kuten koulutukset, koeaika, salassapitovelvollisuus sekä kilpailukielto. Työsopimuksen laatimisessa otetaan huomioon mm. alan työehtosopimus, työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. 15 vuotta täyttäneellä on oikeus solmia työsopimus itse. Kalenterivuoden aikana 14 vuotta täyttävä sen sijaan tarvitsee huoltajan allekirjoittamaan sopimuksen tai antamaan luvan työsopimuksen solmimiseen. Tätä nuoremman on mahdollista solmia työsopimus ainoastaan poikkeusluvalla.

Erilaiset työsopimukset

Lain näkökulmasta toistaiseksi voimassa oleva sopimus on ns. normaali sopimus. Molempien osapuolten tulee muistaa, että määräaikaisia työsopimuksia on laitonta sopia, ellei sille ole erityistä syytä. Esimerkiksi kausiluontoinen työ tai toisen työntekijän sijaistaminen voivat olla tällaisia syitä. Tällaisiakaan määräaikaisuuksia ei voi loputtomiin ketjuttaa. Jos siis sama henkilö päätyy tekemään useaa sijaisuutta putkeen, voidaan alkaa jo pohtia, onko työntekijän tarve jatkuva ja sopimukset laittomia.

Parhaat Vinkit ja Bonukset Kasinopeleihin!

Tutustu parhaisiin kasinovinkkeihin ja bonuksiin sivustolla veikkaajat ja paranna voittomahdollisuuksiasi jo tänään!